Tietokoneen ylikuumeneminen ja tilttailu on johtanut pakolliseen blogitaukoon. Olen kyllä ahkerasti käynyt lukemassa seuraamani blogit, mutta oman kirjoittaminen on jäänyt pakostakin vähemmälle.

Karkasimme Tyttösen kanssa maaseudulle äidin luo kyläilemään ja miltei kaksi viikkoa on hurahtanut helteisissä merkeissä ulkoillen. Tramboliinilla lojuen olen ihastellut sinitaivasta ja sitä vasten piirtyviä hiirenkorvilla olevia koivuja. Rakastan kevättä ja alkukesää. 

Masuasukki potkii ja vöngeltää reippaasti ja huolet hänen voinnistaan ovat kaikonneet kuin tuhka tuuleen, kun saan niin selviä merkkejä, että elossa ollaan.

Tasan viikon päästä on rakenneultra. Sitä odotellessa... Nyt en uskalla kirjoittaa pidempään, ettei kone taas hyydy ja tämäkin teksti häviä bittiavaruuteen.

19+5