Blogiin tulee valitettua herkästi kaikesta. Toisaalta, kun aloin kirjoittaa tätä niin yksi syy siihen oli, että tarvitsen negatiivisillekin tuntemuksille jonkun kaatopaikan. Ja viime aikoina on totisesti sattunut ja tapahtunut kaikkea vähemmän kivaa.

Tämän päivän valituksen aihe on 250 euron suuruinen sähkön tasauslasku, jonka olen yli kuukausi sitten onnistuneesti maksanut väärään firmaan. Tänään huomasin asian ja soitin perään. Tietenkään sitä suoritusta ei näkynyt missään. Nyt ei auta kuin toivoa, että maksu löytyy arkistointitunnuksen avulla ja saan sen takaisin. Muuten ollaan sanalla sanoen kusessa. Tässä rahatilanteessa minulla ei ole varaa hukata kahtakymppiä, saati sitten kahtasataa. Ihmetyttää, ettei väärä viitenumero ole estänyt laskun maksua.

Nyt olen sitten paniikki persiissä ja itku kurkussa koko aamupäivän yrittänyt ohjata ajatuksia pois tuosta jutusta, sillä taaskaan ei voi kuin odottaa.

Toivomukseni tylsän turvallisesta tasapaksusta elämästä vuonna 2010 ei ole toteutunut toistaiseksi. Tammikuu ei ole edes loppunut ja koko ajan tapahtuu kaikkea pientä ikävää, mikä tökkii kuin sora pulkkamäessä. Kohta varmaan rysäytetään sitä siirtolohkaretta päin...